Kiinteistön ikkunoihin kehitetty lämmöntorjuntakalvo tuo säästöä myös sähkölaskuun
Lämmöntorjuntakalvo on vaivattomin tapa torjua kiinteistön ikkunoiden läpi tulevaa lämpökuormaa. Näin kiinteistön jäähdytyskuluissa saa säästöä ja kodin ja toimiston viihtyvyys paranee. Liedon kirjasto on säästänyt energiaa viime kesästä lähtien.
Suuret ikkunat ja kiinteistö on eristetty talvea vasten tiiviiksi kuin termospullo. Kuulostaako tutulta? Liedon kirjastossa oltiin kamppailtu jo tovin sisätilojen liiallisen lämpenemisen kanssa, vaikka tilaan oli mitoitettu sinne sopiva jäähdytyslaitteisto. Totuus valkeni kuitenkin nopeasti, kun yhdestäkin neliömetristä lasia pääsee auringon säteiden mukana lämpöä jopa satoja kilowatteja lämpöenergiaa. Ikkunoita ei tietenkään haluttu peittää, koska kirjaston kuuluu olla valoisa. Kukapa muutenkaan haluaisi estää Suomessa luonnonvaloa päiväsaikaan, kun sitä kerrankin on saatavilla.
Kirjastoon päästettiin asentaa lämpöä ja UV-säteilyä torjuvat aurinkosuojakalvot, jotka eivät kuitenkaan muuttaisi julkisivua tai pimentäisi sisätilaa. Kalvot valittiin yhdessä kirjaston työntekijöiden ja kalvoja asentavan yrityksen Kalvotalo Oy:n kanssa. Lasien yläreunaan valittiin hieman syvemmin sävytetty kalvo estämään häikäisyä ja suurempiin alalaseihin lähes täysin kirkas kalvo. Kalvojen lämmöntorjunta on jopa yli 50 prosenttia auringon tuottamasta kokonaislämmöstä. Tällä lämmöntorjunnalla kiinteistön ilmastointi riittää koko tilaan ja sitä ei tarvitse pitää päällä jo alku keväästä alkaen auringon paistaessa matalalta sisään. Ilmastoinnin käytön vähentäminen on tuonut energian säästöä, mutta huomattavaa on ollut myös UV-säteilyn poistuminen: tummaan lattiaankaan ei jää haalistumia paikkoihin, johon aurinko pääsee paistamaan. Kaikki kalvojen hyödyt eivät toki tulleet yllätyksenä kunnan työntekijälle, jonka omakotitalossa kalvot ovat torjuneet lämpöä jo usean kesän.
”Lämmittäisitkö kotona asuntoa niin, että ovi on auki ja lämpöä pääsee ulos?” Et varmasti. Moni ei kuitenkaan osaa ajatella, että kotia jäähdytetään esimerkiksi ilmalämpöpumpulla samalla, kun ikkunoiden läpi tulvii lämpöä tuhansia kilowatteja.
Sälekaihtimia ja verhoja on käytetty estämään lämmönnousua asunnoissa jo kymmeniä vuosia. Ikkunoiden koko on kuitenkin vuosien mittaan kasvanut ja kasvanut, samalla kun suurimmat ikkunat on kaavassa ohjeistettu kääntämään kohti etelää. Ilmastonmuutoksen tuoma kesien kuumeneminen on näkynyt Kalvotalo Oy:n tilauskirjoissa kesän sijaan jo keväistä alkaen.
”Sesonki alkaa meillä jo Maaliskuun puolesta välistä alkaen”, kertoo Kalvotalon toimitusjohtaja Toni Tolonen: ”Suuret kodin ikkunat ovat pääasiassa elementtilaseja ja näissä sälekaihtimet eivät voi olla lasin välissä ja sisällä oleva ilma pääsee lämpenemään. Asiakkaitamme löytyy käytännössä jokaisesta asumismuodosta. Omakotitalojen suuret lasiseinät halutaan suojata joko kirkkailla kalvoilla tai kevyesti peilaavilla kalvoilla. Kevyesti peilaavat kalvot vähentävät auringon heijastuksia sisätiloissa, joka esimerkiksi helpottaa TV:n katselua aurinkoisina päivinä estäen ruutua vaalenemasta liikaa”, kertoo Tolonen.
Myös pienempien, esimerkiksi kerrostaloasuntojen, kalvotus on yleistynyt rytinällä.
”On paljon asuntoja, jonne ei pysty asentamaan ilmalämpöpumppua. Näin vaihtoehtona on vain käyttää siirrettäviä ilmastointilaitteita, joiden teho ei pysty mitenkään kilpailemaan ikkunasta sisään tulevan auringonlämmön kanssa”
Tietoisuus aurinkosuojakalvoista on tullut koteihin teollisuudesta ja toimistoista, joissa on kalvoja käytetty jo vuosikymmeniä.
Kalvon asennusta rivitalon oven ikkunaan. Kalvo asennetaan aina joko ikkunan ulkopintaan tai uloimman ikkunan sisäpintaan. Näin ilma ei pääse lämpenemään auringon lämpösäteilystä. Omistajan ei myöskään tarvitse muistaa sulkea tai laskea verhoja eikä pyyhkiä niistä pölyjä.
Lisää tehokkuutta työilmaan
Toimistoissa ja toimitiloissa on koneellinen jäähdytys pyrkinyt tekemään työskentylämpötiloista siedettävää vuosikymmeniä. Laitteisto kuluttaa kuitenkin huomattavasti energiaa ja teho ei aina riitä kilpailemaan auringon voimaa vastaan. Aurinkosuojakalvot tuovat hyvällä lämmöntorjunnallaan tähän ratkaisun, mutta kun kalvoiksi valitaan hieman peilaava vaihtoehto, saadaan työpaikalta poistettua myös häikäisyä työtekijöiden silmistä ja näyttöpäätteiltä.
”Myös teollisuuden robotit ovat toivoneet suojaa häikäisyltä” Tolonen naurahtaa ja jatkaa: ” Teollisuudessa monet sensorit ja anturit eivät aina toimi kunnolla, jos aurinko pääsee paistamaan niihin suoraan. Näihin kohteisiin asennamme lähes poikkeuksetta peilaavaa kalvoa, joka torjuu auringon häikäisevät säteet ja torjuu lämpöä jopa 70 – 80 prosenttia.”
Kalvotalo Oy:n suurimmat keikat ovatkin usein kohteita, joissa toimistoihin ja toimitiloihin asennetaan peilikalvoa jopa satoja neliömeterejä.
Finnish